Karhennus, kuohuviinilasi

Joissakin kuohuviinilaseissa on karhennus maljan syvimmässä kohdassa. Karhennus saa kuohuviinin poreilemaan eloisammin.

Kellarimestari

Viinikellarin ammattilainen, jonka ammattitaidosta ratkaisevasti riippuu kuohuviinin laatu ja luonne. Yhä uudelleen ja uudelleen kellarimestarin tulee osata sekoittaa samalta maistuva, merkille tyypillinen cuvée ostajien kokoamista kymmenistä eri viineistä. Vaatii paljon kokemusta ja lahjakkuutta, että pystyy ennalta arvioimaan cuvéen eri viinien kehittymisen pitkän varastoinnin aikana.

Korkki

Kuohuviinin valmistus tuli mahdolliseksi, kun pullon optimaaliseksi sulkimeksi keksittiin korkki. Korkki, joka on valmistettu korkkitammen kuoresta, koostuu yhteen liimatuista, puristetuista korkinpalasista (erittäin hyvä säilyvyys), kuohuviinin kosketuskohdassa 2-3 korkkiliuskasta. Korkkivikaa esiintyy erittäin harvoin.

Kuohuviininiksit

Paras Kuohuviininiksini -kilpailun satoa:

Sari: Kissani leikkivät mielellään kuohuviinipullojen korkeilla.  Korkin päällä oleva rautalanka irrotetaan ja haluttaessa voi korkkiin liittää narun hännäksi. Kissat vierittävät korkkia lattialla ja joskus heittävät ilmaan. Hauska on seurata kissojen iloista leikkiä.

Sanna: Olen säästänyt kauneimmat ja muistorikkaimmat kuohuviini/shamppanja korkkini ja tehnyt niistä pannunalusia sahaamalla varren pois ja liimaamalla korkit maalattuun vanerilevyyn. Näin muistot ovat paitsi kauniita, myös hyödyllisiä.

Maija: Kuohuviinipullosta saa vielä kauniimman lahjan etsaamalla siihen onnittelut lasinetsausaineella.

Veera: Korkeista voi tehdä muistitaulun.

Anni: Kuohuviinin saa nopeasti kylmäksi kun laittaa astiaan vettä, jääpaloja ja suolaa. Silloin huoneenlämpöinen kuohuviini/samppanja kylmenee 5 minuutissa 5 asteiseksi. 

Eeva: Kuohuviini ja mansikat sopii hyvin romanttiselle illalliselle.

Mervi: Käytän vanhat pullot, aidan koristeena. kaulapää alaspäin ja sisälle laitan ledivalot. 

Eliisa: Pulloa avatessa laitan pyyheliinan päälle, eipä lennä korkki väärään paikkaan.

Päivi: Kaada kuohuviiniä lasiin lasi kallellaan, niin kuohuviini kuohuu vähemmän ja ei mene niin helposti yli.

Johanna: Olen käyttänyt kuohuviiniä täytekakun kostutukseen. Kakusta tulee mehevä ja kuohuviini antaa myös aromikasta ja raikasta makua.

Suvi: Vanha tuttu konsti liiallisen kuohumisen estämiseksi: kaikkien lasien pohjalle kaadetaan ensin ns. viinin siemenet, odotetaan hetki ja sitten vasta lasit täytetään.

Kari: Kätevä avaimenperä: Avaa kuohuviini/samppanjapullo hallitusti. Ota talteen korkki, kapselihattu ja lankaosa. Kiinnitä kapselihattu kiinni korkkiin sulkemalla lankaosa takaisin paikalleen. Kiinnitä avain korkkiin pienellä lenkillä tai hakasella. Kätevä avaimenperä on valmis ja muistat suosikkijuomasi ensi vappunakin! 

Annukka: Miesystäväni teki kuohuviinipullojen korkeista saunakamariin nupit pyyhkeiden ripustamista varten.

Hannu: Deinhard Rosé de Blanc et Noir hyvin jäähdytettynä ja leipäjuustoa pihlajanmarjahyytelön ja vaniljakermavaahdon kera kruunaa arjen ja juhlan
- tyhjät pullot palautukseen
- kerääntyneistä korkeista reunustetulle / kehystetylle vanerialustalle liimattuna muodostuu hieno pannun- tai kasarin alusta
- pullon sinetin lyijykuoren suikaleta kierrettynä voi käyttää mato-ongen siimassa painona.

Susa: Kuohuviinin 2 metallihäkkyrästä saa kauniin koristeen  pujota metalliin helmiä ja yhdistä 2 häkkyrää pitkäksi ja koriste on valmis.

Liisa: Olen tehnyt kuohuviinipullojen korkeista:
- ripustustappeja kesäkeittiöön grillaustarvikkeille
- joulutonttuja ikkunaludoille
- avaruusolioita lasten leikkeihin
- korttiaskartelussa värien "töpöttämiseen".

Paula: Korkin metalliosista saa viktoriaanisille nukeille korsetteja!

Eliisa: On kaunis lisä kun laitat kuohuviinilasin pohjalle oikean kukan (ei saa olla myrkyllinen) esim. pieni ruusu, laitat vettä niin paljon lasin pohjalle, että kukka peittyy. Laita pakastimeen kuohuviinilasit, jotta vesi jäätyy ja kukka siellä sisällä. On todella kaunista kun otat lasit käyttöön ja kaadat viilennettyä juomaan lasiin.

Elina: Kuohuviinipullo toimii mainiona kaulimena.

Mirjami: Kuohuviinipullosta voi duunata persoonallisen lampunjalan.

Johanna: Juhlavat ohukaiset. Käytän vichyveden asemesta ohukaistaikinaan kuohuviiniä. Kuohuviini lisätään taikinaan viimeiseksi. Ohukaiset tarjoillaan mansikoiden, kermavaahdon ja kuohuviinin kera.

Päivikki: Kaunis mosaiikkikoristeltu kuohuviinipullo.  Askartele persoonallinen koristepullo liimaamalla pieniä mosaiikkipaloja kuohuviinipullon päälle. Kuviot ja värit voit suunnitella makusi mukaan.

Sari: Nopea tapa jäähdyttää esim. mökkiolosuhteissa on märkä villasukka!

Anne: Kuohuviinipullo toimii pesemättömänä hauskana lekkokukkamaljakkona, jossa kukat säilyvät kuihtumatta pitkään lisäämällä vain vettä pulloon. Tämä johtuu siitä, että pullon pohjalle jää hieman alkoholia, joka tappaa vedestä bakteereja mikä edistää leikkokukan säilymistä. Kuohuviinin loppupisaroista jää pulloon myös hieman sokeria, mikä piristää leikkokukkaa.

Kaisa: Tarjoile kuohuviini hoikista ja korkeista, hivenen tulppaaninmuotoisista värittömistä laseista. Niissä kuohuviinin aromikkaat ominaisuudet tulevat parhaiten esille. Ihanteellisia ovat lasit, joiden syvimmässä kohdassa on karhennus, joka saa kuohuviinin poreilemaan entistä eloisammin. Vältä leveäsuisia laseja, jotka haihduttavat kuohuviinin bukeen erittäin nopeasti. Leveäsuisessa laissa kuohuviini ei myöskään kauaa poreile.

Mikko: Korkit talteen isoon kirkkaaseen lasiastiaan, siinä on taidetta kerrakseen!

Kuohuviinirypäleet

Chardonnay

Chardonnay on vanha lajike ja alunperin kotoisin Ranskan Burgundista. Tänä päivänä se on yksi maailman viljellyimmistä valkoisista lajikkeista: suurimmat tuottajamaat ovat Yhdysvallat, Ranska, Australia ja Italia.

Ranskassa Chardonnayta viljellään Bourgognen, Chablin, Languedocin ja Champagnen alueilla. Se millaista viiniä Chardonnaysta tulee, riippuu pitkälti viinin kasvualueesta sekä valmistusmenetelmästä, jolla viini tehdään. Viileässä kasvuympäristössä Chardonnayrypäle tuottaa raikasta ja hapokasta viiniä. Lämpimissä olosuhteissa viinistä tulee hedelmäisempää ja raskaampaa. Esimerkiksi australialaiset ja amerikkalaiset Chardonnaysta valmistetut viinit ovat usein voimakkaita, chileläiset aromaattisempia ja eurooppalaiset usein harmonisempia. Usein Chardonnayta käytetään viinin ainoana rypäleenä, mutta jossain määrin sitä sekoitetaan mm. Semillon, Chenin Blanc ja Viognier - rypäleiden kanssa. Chardonnay soveltuu ominaisuuksiltaan hyvin myös tammitynnyrikypsytykseen.

Samppanjan valmistuksessa Chardonnayn seuralaisena voivat olla Pinot Noir ja Pinot Meunier-rypäleet. Chardonnay tuo samppanjaan tyylikkyyttä ja tekee siitä elegantin ja keveän. Jos samppanjaan on käytetty vain Chardonnay-rypäleitä kutsutaan sitä lisänimellä blanc de blancs.

Pinot Noir

Burgundin Côte d'Orin klassinen ja ainoa punainen rypäle on arvostettu ja varsin laajalle maailmalla levinnyt. Usein kuulee sanottavan, että se tuottaa maailman hienoimpia viinejä. Pinot Noir on viinintekijän taidonnäyte, sillä se on erittäin hankala viljeltävä; se on altis useille virusperäisille kasvitaudeille, homeelle ja sienitaudeille, Itse köynnös on hento ja lopputulos riippuu paitsi sääolosuhteista, jopa valon suunnasta ja köynnösten sidontatavasta tukirakenteisiin. Pinot noir viihtyy moniin muihin punaisiin lajikkeisiin verrattuna viileämmässä ilmastossa. Ranskan Bourgognen lisäksi tätä lajiketta viljellään mm. Uudessa-Seelannissa, Saksassa ja Etelä-Amerikan viileimmillä alueilla.

Kasvupaikasta riippuen Pinot Noir tuottaa hyvin erilaista viiniä. Usein se on hedelmäistä, melko hapokasta ja vähätanniinista. Pinot Noir -rypäleistä tehdyn punaviinin väri on vaaleampaa kuin vaikkapa Cabernet Sauvignon tai Merlot-rypäleistä tehdyn viinin.

Pinot Noir on myös yksi kolmesta rypäleestä, joita samppanjan valmistuksessa voidaan käyttää. Champagnessa se puristetaan ennen käymistä ja saadusta valkoviinistä valmistetaan iso osa parhaista samppanjoista. Sanotaan, että Pinot Noir on samppanjan selkäranka. Jos samppanja valmistetaan pelkästään punaisista lajikkeista, voidaan sitä kutsua lisänimellä blanc de noirs.

Pinot Meunier

Pinot Meunier on tumma rypälelajike ja yksi kolmesta samppanjan valmistuksessa käytetystä rypäleestä.

Se tuo samppanjaan mm. hedelmäisyyttä ja täyteläisyyttä. Sitä käytetään erityisesti samppanjoissa, jotka on tarkoitus nauttia nuorena, jolloin Pinot Menunierin pehmeys on huipussaan.

Pinot Meunieria ei pidetä jalona rypäleenä vaan sen uskotaan olevan Pinot Noirin muunnos, ja vaikka se on yksi viljellyimmistä rypäleistä Ranskassa, sitä harvoin näkee mainittavan viinin etiketissä. Pinot Meunier on helpompi viljeltävä ja kypsyy aiemmin kuin Pinot Noir. Verrattuna Pinot Noiriin Pinot Meunier tuottaa vaaleampaa ja aavistuksen hapokkaampaa viiniä.

Riesling

Valkoisen Riesling rypäleen alkuperä on Reinin alueella Saksassa. Puhuttaessa laatuviineistä Riesling lasketaan usein kolmen parhaan valkoisen rypäleen joukkoon yhdessä Chardonnayn ja Sauvignon Blancin kanssa.

Se millaista viiniä Riesling tuottaa riippuu kasvupaikasta. Yleensä viinejä kuvataan aromikkaiksi, hapokkaiksi sekä eleganteiksi viineiksi, jotka ikääntyvät usein tyylikkäästi. Viinien alkoholipitoisuus vaihtelee, samoin makeusaste. Rieslingistä valmistetaan kuivia, puolimakeita ja makeita valkoviinejä sekä kuohuviinejä.

Saksalaiset rieslingit ovat yleensä hiukan kevyempiä verrattuna Ranskan Alsacen viineihin, joissa on enemmän täyteläisyyttä ja mausteisuutta. Merkittäviä Riesling viljelmiä löytyy myös Itävallasta, Luxemburgista, Pohjois-Italiasta, Australiasta, Uudesta Seelannista, Yhdysvalloista, Etelä-Afrikasta, Kiinasta ja Ukrainasta.

Muscat

Muscat, Moscato tai Muskatelle – nimien taakse kätkeytyy yksi kaikkein eniten alalajeja omaavista ja yksi vanhimmista viiniköynnösperheistä. Rypäleiden väri vaihtelee valkoisesta lähes mustaan. Arvostetuin on pienimarjainen valkoinen Muscat. Tyypillistä Muscatille on lähes aina kukkea aromaattisuus.

Muscatista tehdään paljon - usein makeita - kuohuviinejä, joista kuuluisimmat lienevät Italian Piemontesta kotoisin olevat Astit. se on myös tyypillinen makeiden jälkiruokaviinien rypäle.

Muscat rypäleitä kasvatetaan ympäri maailmaa mm. Italiassa, Ranskassa, Saksassa, Portugalissa, Espanjassa, Itävallassa, useissa Itä-Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Chilessä, Etelä-Afrikassa ja Australiassa.

Kypsytys

Kuohuviinille ei ole säädetty mitään erityisiä kypsytysaikoja. Laatukuohuviinin tulee kypsyä vähintään kuusi kuukautta (pullokäymisessä yhdeksän kuukautta) hiivasakan päällä. Kuohuviini on silloin täysin kehittynyttä eikä maku enää parane.

Käyminen

Kuohuviini syntyy, kun jo valmis viini käy toisen kerran. Tällöin viinisekoitukseen - cuvéehen - lisätään sokeria ja hiivaa tarkoin mitattu määrä. Hiiva "elää" sokerista ja muuttaa sokerin hiilihapoksi (hiilidioksidia) ja yhdeksi lisäprosentiksi alkoholia. Koska tämä useampiviikkoinen käyminen tapahtuu painetiiviissä suljetuissa olosuhteissa -joko pulloissa (pullokäyminen) tai suurissa terästankeissa (tankkikäymismenetelmä) - , hiilihappo ei voi haihtua. Käymisen ansiosta kuohuviini poreilee myöhemmin lasissa. Ongelmana on saada sameuttava hiivasakka pois kuohuviinistä. Kellarimestarit ovat kuitenkin keksineet varmoja menetelmiä (hiivasakan poisto).